6.3.2017

Itkukohtaus ensimmäisessä ultrassa | Mona’s Daily Style

Höpöttelyvideota vuorossa. Tällä kertaa aiheena ensimmäisen julkisen puolen ultrakäynnin fiilikset. Ei mennyt ihan niinkuin strömsössä omalla kohdallani ensimmäinen ultra ja siitä tarinaa videon muodossa.

Ensimmäiset raskausoireet  | Mona’s Daily Style 

Meille tulee vauva! | Mona’s Daily Style 

Puolivälissä!

Liikunta ensimmäisellä kolmanneksella

Neuvolakuulumiset

Raskausviikko 18

Alkuraskauden liikunta ja alakuloisuus

Tyttö vai poika?

Raskausviikko 16

Vauvavakuutus

Raskausviikko 12

Follow me BLOGLOVIN // FACEBOOK // INSTAGRAM // YOUTUBE

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply
    Heidi
    6.3.2017 at 11:08

    Moi Mona! En ole aiemmin tänne mitään kommentoinut, mutta nyt tuli sellainen fiilis, josko sitä kerrankin aktivoituisi! Löysin sun blogisi vasta aika äskettäin ja olen innolla lukenut uusia päivityksiäsi, koska odotan itsekin ensimmäistä lasta ja mennään vielä aika samassa aikataulussa :) Itse olen tänään viikolla 18+4 ja sä taidat olla reilu viikon edellä. No joka tapauksessa jänniä aikoja ja jotenkin sitä kaipaa sellaista “vertaistukea” matkan varrella, joten kiva kuulla, miten teillä menee.

    Itsellä jäi ekasta ultrasta tosi hyvät fiilikset, mutta jännitin sitä kyllä aivan saakelisti. Pelkäsin tosi paljon, että vauva ei olekaan terve tai pahimmassa tapauksessa raskaus onkin keskeytynyt. Olin googletellut etukäteen niskapoimun paksuudesta jne.. Niin tyhmää, mutta minkäs sitä uteliaalle ja huolestuneelle mielelleen mahtaa. Se fiilis, kun vauva sitten ilmestyi ultrassa koneen ruudulle oli todella maaginen! Ei sitä voi verrata mihinkään. Niin siistiä, että teknologia tarjoaa tällasen upean mahdollisuuden tuleville vanhemmille. Ahh <3 Kyyneleitä valui hiljalleen koko ultran ajan pitkin poskia, mutta pelkästään onnen kyyneleitä, koska kaikki oli pikkukaverilla tosi hyvin. Tosi ikävä siksi kuulla, että sulla on jäänyt ultrasta huonojakin muistoja. Mutta ymmärrän täysin! Sain itse onneksi vaihdettua ultran ajan niin, että molemmat päästiin paikalle. Voin vain kuvitella sitä itkun määrää, jos näin ei olisi käynyt.. Mieheni ei päässyt viimeksi kanssani neuvolaan ja se tuntui silloin tosi ikävältä ja itkin tuota "kamalaa kohtaloa". Jälkeen päin ei voi kuin hieman nolona naurahtaa omalle käytökselleen. No näissä tapauksissa on hyvä tilaisuus syyttää raskaushormoneja ;)
    Onneksi sullakin ultrassa kaikki näytti hyvältä ja lääkärikin osoittautui mukavaksi!

    Meillä rakenneultra on 23. päivä ja sitä odotan aivan hulluna! Heti ensimmäisestä ultrasta saakka olen vain odottanut seuraavaa ultraa, jotta pääsisi näkemään vauvan taas. Ja tietenkin toivon saavamme tietää onko siellä poika vai tyttö. Vaikka olisi ihana ajatus odottaa tätä tietoa syntymään asti, niin valitettavasti olen pahimman luokan "utelias uuno", enkä millään malta odottaa :D

    Oikein aurinkoista ja keväistä viikkoa sinne Krakovaan! Ja hyviä vointeja!

    • Reply
      Mona
      10.3.2017 at 11:12

      Moikka Heidi <3 Pahoittelut, kun mun vastaaminen kaikessa tohinassa venähti!
      Kiitos hurjasti, että jätit kommenttia :) <3 Tämä vuorovaikutus täällä on ehdottomasti blogin parasta antia ja nyt on niin ihana jakaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.
      Hih, hyvä kuulla, etten ole ainut joka näitä ajanvaraushommia on raskaushormoonien seassa manannut ;D Ja ihanaa, että teilläkin oli kaikki ekassa ultrassa kunnossa. Kyllä siitä vaan tulee niin huojentunut tunne. Ja vauvan näkeminen ultrakuvassa konkretisoi ihan hurjasti asiaa!
      Oi ihan pian teilläkin rakenneultra!! <3 Meillä jo nyt maanantaina... Jännää!! Tuuthan kertomaan kuulumisia teidän ultran jälkeen? :) <3

  • Reply
    nimetön
    7.3.2017 at 00:43

    Miten olet pääynyt synnyttämään Suomessa? Olisi varmaan aika paljon yksinkertaisempaa hoitaa ultrat ym. Krakovassa ja sieltä löytynee englanninkielisiä lääkäreitä. Itse odotin esikoista Saksassa ja lääkärikäyntejä oli yhtä usein kuin Suomessa neuvolakäyntejä. Joka kerralla lääkäri myös ultrasi, toisilla kerroilla pidempään ja tarkemmin kuin toisilla. Sairaalassa oli aivan äärimmäisen hyvä palvelu, ja ihan hotellitasoiset fasiliteetit.

    • Reply
      Mona
      7.3.2017 at 08:48

      Moikka! Katsotaan, josko tekisin aiheesta ihan oman postauksensa. Syitä on monia. Tosi hienoa, että sinä olit tyytyväinen Saksassa synnyttämiseen. Itseasiassa ihana ystäväni juuri kertoi hänen kokemuksistaan synnyttää Saksassa (kaksi lasta) ja kovin kehui Saksan järjestelmää. Saksa tuntuukin monessa asiassa olevan todella paljon muita maita edellä:)
      Täällä Puolassa tuo englanninkielentaitoisten lääkäreiden saaminen ei kyllä ole ihan niin varmaa. Mutta itsehän en siihen voi kauheasti mielipiteitä sanoa, kun ei ole kokemuksia enkä ole ottanut sen enempää täällä systeemistä edes selvää :)

    Leave a Reply

    Your email address will not be published. Required fields are marked *